Digitaalinen tuotepassi on keskeinen osa EU:n ekosuunnitteluasetusta. Sen tavoitteena on vahvistaa toimitusketjun läpinäkyvyyttä sekä tehdä tuotteista pitkäikäisempiä, korjattavampia ja kierrätettävämpiä. Digitaalinen tuotepassi tulee pakolliseksi lähes kaikille EU-markkinoille saatettaville tuotteille lähivuosien aikana, poikkeuksena muun muassa elintarvikkeet, lääkkeet, rehut ja puolustukseen liittyvät tuotteet. Käytännön tasolla tuotepassia voisi kuvailla tuotteen digitaaliseksi tietokuvaukseksi, joka pitää sisällään tietoja muun muassa tuotteen alkuperään, koostumukseen, hiilijalanjälkeen ja kierrätettävyyteen liittyen koko sen elinkaaren ajalta.
Tuotepassivaatimukset eivät tule voimaan kaikille tuotteille yhtä aikaa. Ne astuvat voimaan tuoteryhmä kerrallaan, sitä mukaa kun ekosuunnitteluasetuksen alle syntyy kullekin tuoteryhmälle oma, tarkempi säädös eli niin sanottu delegoitu asetus. Ekosuunnitteluasetus määrittää ne digitaalisen tuotepassin juridiset velvoitteet ja toiminnalliset vaatimukset, jotka yrityksen on täytettävä, kun taas eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden (CEN & CENELEC) laatimat tuotepassistandardit kertovat, miten vaaditut asiat voidaan käytännössä toteuttaa.
Miksi suunnittelu kannattaisi aloittaa jo nyt, vaikka deadline tuntuu kaukaiselta?
On tärkeää muistaa, että digitaalinen tuotepassi itsessään on tehokkaan tuotetiedon jakamisen väline, ei datan lähtöpiste. Suurimmat riskit ja haasteet eivät siis liity tuotepassin lopulliseen tekniseen toteutukseen, vaan siihen, onko vaadittava tuotetieto ylipäätään saatavissa, yhtenäisessä muodossa ja ajan tasalla.
Moni yritys tunnistaa tutun tilanteen: nimikkeiltä puuttuu tietoja, samasta tuotteesta on useita eri versioita eri järjestelmissä, ja osa tiedosta on vanhentunutta tai suorastaan väärää. Jos nimiketiedoissa on tällaisia puutteita, niiden korjaaminen kannattaa aloittaa ajoissa, jotta tieto on valmiina ja luotettavaa, kun tuotepassivaatimukset astuvat voimaan omalla toimialalla. Master data on siis se pohja, jonka päälle koko tuotepassi lopulta nojaa, oli valittu tekninen toteutus kuinka hyvä tahansa.
Pohja rakennetaan sillä, että yritys tietää:
• Mitä yrityksen velvoitettavuus koskee ja mikä data on jo saatavilla: mitkä yrityksen tuotteet kuuluvat tuotepassin piiriin, missä niitä koskeva data sijaitsee ja mistä mahdollinen puuttuva data saadaan.
• Mikä on oma rooli ja vastuu arvoketjussa: oletko valmistaja, maahantuoja vai esimerkiksi korjaaja. Rooli vaikuttaa siihen, millä taholla vastuu tuotepassin tiedoista lopulta on.
• Millainen nykyinen järjestelmäarkkitehtuuri on, mitkä ovat olemassa olevat kyvykkyydet tekniselle toteutukselle ja mitkä ovat tulevat roolit ja vastuut tuotepassiin liittyen.
Onnistuneen tuotepassikokonaisuuden rakentaminen edellyttää ennakoivaa valmistautumista, jotta minimivaatimukset voidaan täyttää ja pitkällä aikavälillä luoda myös liiketoiminnallista hyötyä, ei pelkkiä kustannuksia.
Käytännön ensiaskel on siis nykytilan kartoittaminen. Kun yritys tietää, mitä tuotetietoa on olemassa, missä se sijaitsee, kuinka laadukasta se on ja mitkä palaset puuttuvat suhteessa siihen, mitä tuotepassilta tullaan todennäköisesti velvoittamaan, on tulevaisuuden vaatimuksiin huomattavasti helpompi vastata. Me Neuvolabilla autamme tämän pohjatyön tekemisessä!